IMG_5517-normal.jpg

Tiedättekö tunteen, kun aloittaa leipomaan leipää..

1. Mittaa nesteen ja päättää tehdä rieskoja. Tulee ensimmäinen keskeytys ja ilmeisesti nestettä menee hiukan liikaa..

2. Kun keskeytys on ohi, huomaa, että seos ei muistuta rieskataikinaa vaan vetistä puuroa, joten otetaan käyttöön suunnitelma B ja leivotaankin leipää.

3. Lisätään jauhoja ja sitten tulee toinen keskeytys, vesi kylmenee ja takaisin tullessa on pakko lisätä kuumaa vettä, jotta saadaan hiivan herätyslämpötila.

4. Lisätään psyllium, suola ja siirapin kohdalla tulee kiire, kun kolmas keskeytys vie huomion. Sitä menee hiukan..

5. Kun palaat takaisin, vaivaat taikinaa miettiäksesi kuinka paljon jauhoja siihen mahtaisi vielä tulla ja koska sinulla ei ole aavistustakaan jauhojen määrästä, lisäilet summamutikassa jauhoja (eri karkeusasteisia), kunnes seos on tarvittavan kimmoisaa.

6. Ai niin, rasva taisi jäädä.. vai jäikö? .. No sitä laitetaan hiukan lisää.. ja kuidut.. hiukan perunakuitua.. ihan hiukan jauhoja.. ja kohoamaan.

Kun leipä menee uuniin, se on kohonnut enemmän kuin koskaan.. Se on kimmoisaa ja tiedät, että siitä tulee hyvää, mutta sinulla ei ole aavistustakaan nesteen/jauhojen/muiden mausteiden määrästä...

***

Se Leipä, se sattumalta leivottu, katosi pieniin masuihin yhdessä päivässä -koko leipä.

Maximus tuli viimeisen leipäpalasen jälkeen halaamaan ja kysyi: "Leivothan äiti tuota uudestaan, leivothan. Onhan sinulla se resepti Facebookissa tai blogissa, onhan?"

-No ei ei ole... Kolmas yritys on nyt uunissa, mutta se ei kohonnut yhtä paljoa.. Siinä on jotain mystistä.. Ehkä neljäs kerta toden sanoo :)

IMG_5526-normal.jpg

Jauhoina quinoa, riisi (karkea, hieno ja täysjyvä sekä hiutale) ja tapioca. Muita aineita suola, siirappi, öljy, kuitu.. Nesteenä vesi. Hiivaa pussillinen..

Jauhojen suhdetta nesteen määrään vielä etsin.. Kun on monen karkeusasteen jauhoja, se kikka on jokin niistä.. jonkun keskeytyksen jälkeen :)